KYJY-sivuilla kyseltiin, miten meinaamme viedä projektia eteenpäin. Voisin kuvitella, että itse neulon useampaa työtä yhtä aikaa. Nyt on kuitenkin käynyt niin, että täällä on tikuteltu sitkeästi työtä #17 eli vauvanpeittoa. Tämä tulee Typyn serkkupojalle ristiäislahjaksi. Vielä on reilu viikkoa armonaikaa ja näyttää ihan lupaavalta, että valmistakin tulee ajoissa. Mikään muu työ ei ole siis edennyt tällä välin, mutta kun saan tämän käsistäni niin josko alkaisi tulla muutakin valmista.

Alunperin tarkoituksena oli neuloa peitto yhden Moda-lehdessä olleen ohjeen mukaan. Aloitinkin, mutta eihän siitä sitten mitään tullut. En omistanut ennen eilistä silmukkamerkkejä ja kuvion seuraaminen ilman niitä oli aivan mahdotonta. Lisäksi kuviota neulottiin myös nurjan puolen kerroksilla eli seurattavaa oli tuplamäärä. Nopeasti totesinkin, että jos meinaan saada peiton ajoissa valmiiksi, niin sitten pitää ottaa käyttöön suunnitelma B. Niinpä peittoon tulee nyt palmikoita ja pidennettyä helmineuletta, ihan omasta päästä vaan. Lankana on perus-Nalle farkunsinisessä värissä. Toivottavasti tämän alla kelpaa tulevan kummipojan köllötellä!

Täällä pakataan Typy huomenna autoon ja siirrytään kaakonkulmalle mummojen hyysättäviksi tulevaksi viikoksi. Ihan kiva saada vaihtelua tähän arkiseen aherrukseen. Korvatulehdukset on kärsitty ja lisäksi tyttö teki samaan syssyyn kaksi hammasta. Nyt pidetään unikoulua ja yritetään vieroittua yösyömingeistä. Ei ole helppoa ei. Eipä sillä, saavutetuista eduista pitää pitää kiinni, kyllä ne vauvat fiksuja ovat ;)